lauantai 26. helmikuuta 2011

Teean koukulla avautuu.

Käsityöt ovat minulle mielenterveystyötä, niillä voi poistaa ahdistusta ja stessiä. Joskus voi luoda jotain joka tuo hymyn huulille ja vähentää masennusta. Mielestäni kaikille masentuneille ja ahdistusta kärsiville pitäisi lääkärin määrätä käsitöitä vähintään 2h päivässä, mutta mielummin 5h päivässä. Käsillä tekeminen on palkitsevaa, näkee heti mitä saa aikaiseksi ja usein tehdyt työt, ovat sellaisia joita tulee käytettyä ihan arjessa.

Itse olen tehnyt käsitöitä siitä asti kun pappani opetti minut virkkaamaan ketjusilmukoita. Sen jälkeen olen kutonut mattoja mattopuilla, neulonut sukkia ja tumppuja virkannut ja piirtänyt. Olen opiskellut ammattikoulussa myös pukuompelijaksi, joten ompelukonekaan ei ole vieras. Virkkaus on silti mielestäni kaikkein mukavinta. Joskus näin talvisäällä joudun pitämään taukoa koska käsieni iho on niin huonossa kunnossa, mutta heti kun haavat ovat umpeutuneet niin kaivan koukun käteen.

Hei Tuulikki! otsikko tarkoittaa tytärtäni ja mummoani :) Ja onpa sukupolvien välissä vielä kolmaskin Tuulikki. Suurimman osa töistäni teen lapsen pyynöstä ja välillä suunnitellaan lahjoja yhdessä. Toivon, että saan tartutettua käsityöintoni myös lapseeni. Oma mummoni ainakin tartutti oman käsityöintonsa minuun. Mummoni vanhat koukut ja puikot ovat minulla käytössä ja löytyy aarteistani muitakin mummon käsityötarpeita.

Tänne blogiin ajattelin keräillä töitäni ja otan erittäin mielelläni ehdotuksia ja kommentteja vastaan! Nyt taitaa olla amigurumeita omiin tarpeisiin tarpeeksi ja uudet ajatukset ovat tervetulleita.

Tervetuloa mukaan! Toivon, että sinäkin koukutut mukaan ja haluat kokeilla näitä!
Terveisin Teea

Ja tiedän, että tällaisia käsityöblogeja on tuhansia, mutta toivonttavasti omani saa siivet alleen.
Aloitus kuvassa virkattu pupu, joka lähti kaverin mukana maailmalle.