maanantai 28. maaliskuuta 2011

Lapsen kanssa askarteleminen

Askarteleminen lapsen kanssa vaatii aikuiselta taitoa ja hermoja. Kimalleliima, tarrat ja maalit ovat lapsen mielestä ihania, mutta kaikki ei mene aina ihan oikeaan paikkaan joten äidin pitää pysyä valppaana. Liken kanssa askartelu aloitettiin viime kesänä, vähän sen jälkeen kun tyttö täytti 2v. Saksien käyttöä opeteltiin niin että äiti osti kartonkia ja leikkasi siitä pitkiä suoroja ja muksu leikkasi ne sitten palasiksi, niin että äiti piti suoron toisesta päästä kiinni. Tällaista leikkaamista tyttö tykkäsi tehdä kauan. Pikkuiset palaset Likke yleensä keräsi johonkin purkkiin ja vei ne sitten roskiin. Eihän tällaisessa askartelussa välttämättä mitään järkeä ole, mutta siitä tyttö tykkäsi ja samalla opetteli saksien käyttöä.

Joskus lapsi haluaa tehdä myös sellaisia askarteluja mihin ei taidot riitä, mutta eipä sitä kai opi jos ei kokeile. Tässä kuvassa tyttö maalaa pääsiäismunaa ja epäilin alkuun, että tästä syntyy pannukakku, mutta kyllä se muna saatiin ihan nätisti maalattua.


Tyttö on tykännyt myös kimalleliimasta ja riisipaperipalleroiden liimaamisesta pahville. Värittäminen ja piirtäminen on lapsen mielestä vaikeaa ja usein sanookin, että ei osaa, mutta mielestäni osaa yllättävän hyvin. Haluan kannustaa lastani piirtämisessä ja maalaamisessa sillä mielestäni niillä taidoilla pärjää monessa asiassa. Piirtämään eikä maalaamaan opi jos ei harjoittele. Opiskellessani pukuompelijaksi piirsin paljon vaatteita ja ihmisiä nyt jos yrittäisin piirtää ihmistä niin siitä tulisi varmasti aivan kamala. Taidot myös siis hukkuvat jos ei niitä ylläpidä.

Piirtämisen vaiheet

Maatuskan piirtäminen alkaa minulla silmistä. Tuleeko kaarevat ripset vai suorat? Olen kaikille maatuskoille laittanut siniset silmät. Olen ihastunut tuohon siniseen ja koska harvemmin teen mitään muuta maatuskan osaa sinisellä niin silmiin haluan sitä listätä. Sitten piirrän nenän ja suun ja hahmottelen muodon. Posket, hiukset ja iho tulee tämän jälkeen. Suurella osalla maatuskoja on keltaiset hiukset, mutta välillä väritän ne ruskeiksi.






Sitten päätän mikä kuvio tulee maatuskaan. Kukkaset ovat keväisiä ja helppoja. Yhden kukkakuvion olen ottanut mammalan kylpyhuoneen laatasta, mutta yleensä piirrän vapaalla kädellä näitä kukkia.



Teen maatuskat näin pareina vuorotellen.
Kuvion jälkeen väritän taustan.


Koska värit ovat puuvärivesivärit vettä lisäämällä puuvärityöstä tulee hieman pehmeämpi, eli värit levittyvät kuin vesivärit. Paperin laatu voisi olla hiukan toinen, mutta juuri ostin vesiväripaperia ja ajattelin kokeilla maatuskaa siihen. Kameran salama tekee piirroksista turhan raakoja, eli luonnossa maatuskat ovat pehmeämpiä.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Ompelukone kehrää

Tyttäreni sai idean laittaa joulukalenteriin (joka roikkuu meillä läpi vuoden keittiössä) pikkuisia tavaroita. Joulukalenteri on siis sellainen itse täytettävä. Tästä keksin, että pikku tavaroille olisi hyvä olla tuollainen säilytyslokerikko ja ompelin sen vanhasta sohvakankaasta. Sohvakangas on 80-luvulta ja ollut kaapissa käyttämättömänä ja odottamassa aikaa, jolloin se on muodissa taas. Tuosta kankaasta olen ommellut pikku pussukoita jotka ovat käytännöllisiä.


Tavaroiden säilytykseen



Sykemittarin säilytykseen

Pikkuruiset virkkaukset

Näitä amigurumeita tulee virkattua jos jonkinlaisia tässä suosikki puput ja nalle.



Tässä mustekala joka alkuun vaikutti ihan tovottomalta, mutta loppujen lopuksi siitä tuli aika hauska.


Tässä Annin virkkaama kahvikuppi, jonka minä viimeistelin ja omppu joka myös hymyilyttää.


 Amigurumi ohjeita löytyy amerikanenglanniksi kirjoista ja netistä. Mulla on ollut yksi suosikki kirja lainassa jo monta kuukautta ja siitä olen virkannut useita ötököitä. Sanasto on suht helppo kääntää suomeksi ja kohta ei enää huomaakaan, että virkkaa englannin kielellä.

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Lapsuuden värityskirja

Muistan etten lapsena ole ollut kovinkaan taitava värittämään ja joskus jopa harmitti värityskirjaa katsoessa omat tuherrukset. Onneksi keksin näin aikusena tavan tyydyttää tuo lapsuuden halun värittää taitavasti.

Maatuska on minulle lähes pyhä hahmo. Omistan kaksi maatuskaa, jotka ovat minulle hyvin tärkeitä. Sain ne itselleni Tuulikki mummon kuoltua. Mummolla ne koristivat takan reunaa ja meillä ne koristavat hyllyä. Lapsi saa maatuskalla leikkiä, mutta kaikki osat on EHDOTTOMASTI PYSYTTÄVÄ TALLESSA. Olemme saaneet myös kaksi maatuskaa lahjaksi, toinen on sellainen helistin joka kilisee pöydällä pyöriessään ja toinen on ihan tavallinen maatuska joka pyydettiin mummalta tuliaisiksi.

Maatuskojen piirtäminen ja värittäminen on ollut aika työlästä ja vikka piirustustaito ei ole parhaimmasta päästä, tykkään näitä kortteja kuitenkin tehdä.

Olen pyöritellyt eri värivaihtoehtoja mielessäni, mutta taidan tykätä tuosta keltaisesta maatuskasta jossa on sydämiä. Toisaaltaan tuo vanhasta kaakelista kopioitu kukka kuvio harmaassa maatuskassa on myös yksi suosikeistani. Näitä tehdessäni olen joutunut luopumaan lempiväreistäni sinisestä ja liilasta, en vain yksinkertaisesti löydä sopiviä värejä niihin.










Virkkausta

Amigurumit valloittivat koukkuni kun olin virkannut tyttärelleni ja hänen pikkuserkulleen hepat ja tyttö- ratsastajat. Seuraavana projektina ryhdyin ystäväni kanssa virkkaamaan amerikanenglannilla kirjoitettua Dodon ohjetta. Luulin, että työstä tulee pannukakkua, mutta yllättävää kyllä saimme ihan mallin näköisen linnun aikaiseksi. Sen jälkeen sainkin virkata kaksi Dodoa ystävilleni, jotka olivat myös liikuttuneet Dodo linnun kohtalosta.

Wiki osaa kertoa dodosta: Dodo oli lintu, joka asui Mauritiuksen saarella Intian valtamerellä. Ihminen hävitti linnun sukupuuttoon noin 170 vuodessa. Dodo oli suurikokoinen lentokyvytön lintu, eikä se ollut koskaan nähnyt ihmistä ja näin ollen se ei osannut pelätä ihmistä. Noin vuonna 1590 alkoi Dodon hävitys kun hollantilaiset saapuivat Mauritiukselle. Merimiehet ja uudisasukkaat tappoivat Dodoja ruuaksi.

Täältä löytyy ohje: http://www.crochetme.com/media/p/89690.aspx